Aattoiltana leikittiin ja pelattiin oikein urakalla. Laurilla oli lupa valvoa niin pitkään kuin ikinä jaksaa. Itte ajattelin, että hyvä jos jaksaa edes kahteentoista. Pieleen meni arvio pahemman kerran. No, ukko jaksoi keikkua pystyssä puoli kolmeen, sitten saikin kantaa herran omaan sänkyyn kun nukahti sohvalle. Varovasti muutamaan kertaan kyselin, että joko mentäisi nukkumaan niin vastaus kuului että isi etkö muista, että me saadaan valvoa tänään koko yö. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti